Tänään kääräisin esille ostamani 90x100 cm palan metallinsinistä latexia. Tilasin tämän värin nimenomaa pikkumekkoa silmälläpitäen. Sitten kun taidot karttuvat, saatan tehdä mustalla vielä aplikointeja tai muuta koristusta valmiiseen mekkoon.

 

Kaavat ovat lähtöjään samat kuin ensimmäisen postauksen punaisessa topissa, eli halterneck mekko vetuketjulla oli suunnitteilla. Mekon alaosan eli persauksen päälle menevän osuuden piirsin vyötärömittaisten kaavojen jatkoksi jälleen luottominihameeni mallin mukaisesti.

 

Vetuketjuksi valikoitui 90cm pitkä kaksisuuntainen muoviketju kahdella lukolla.

 

Koska materiaalia oli vain pikkuruinen pala, olin erityisen tarkkana kaavojen asettelun kanssa. Täytyy myöntää että ehkä parasta latexin työstämisessä on se, ettei langansuunnalla ole väliä. Materiaalia jäi yli riittävästi ehkäpä jopa vyötärökorsetin verran. Täytyy miettiä mitä tuosta lopusta tekisi...

 

 

Tässä kuva leikatuista kappaleista.

Mekko on auki edestä, joten järjestys on etu, etusivu, takasivu, taka, takasivu, etusivu ja etu.

 

 

Vetoketjun nurjille puolille leikkasin vastakappaleet mustasta latexista. Nauhat olisi voinut tehdä myös suorina, mutta toppia tehdessäni totesin että valmiiksi muotoiltujen kappaleiden liimaaminen vetoketjun taustalle on tuhat kertaa helpompaa. Kun osat oli leikattu, levitin liiman vetoketjulle imeytymään ja ketju hyväksi todettuun tapaan pyykkinarulle kuivumaan.

 

 

 

Seuraavaksi asettelin kaikki kappaleet pinoihin sen mukaan, tuleeko liima sauman ylä- vai alapuolelle. Ihan vaan huolimattomuusvirheitä välttääkseni. Sitten putsasin kaikki saumat.

 

Liimaamisen aloitin etukappaleiden keskeltä, eli ensiksi vetoketju ja sen taustat. Siitä etenin sauma kerrallaan taaksepäin, viimeisenä takakappaleen saumat. Tällä kertaa jätin vetoketjua lukuunottamatta kaikki saumat telaamatta, ihan varmuuden vuoksi.

 

Vaikka rinnan ja pepun kohdalla aika paljon kaarevuutta olikin, sain saumat nätisti yllättävänkin helposti. Luulisin että se, että jätin saumanvarat aika leveiksi auttoi asiaa.

 

Sovitus; ja kuten jo arvaatkin, ei soinut mekko päällä - taaskaan. Väljyyttä oli niin hillittömästi, että totesin ettei tästä saumojen avaamisella selvitä. Sen sijaan leikkasin sivusaumat kokonaan pois kolmen sentin leveydeltä. Uusi putsaus, liimaus ja sovitus ja nyt mekko näytti jo erittäin kivalta päällä. Olisi toki voinut olla vieläkin tiukempi mutta näin on hyvä.

 

Yritin ottaa kuvaa nuken avulla, mutta mekko ei istunut lainkaan elämän ja usean muuton runtelemalle malliparalle. Siksi kuva on nyt päältäni erittäin huonossa valaistuksessa otettuna. Lupaan hankkia sen työmaavalaisimen, kunhan saan aikaiseksi :)

 

Lopputoimet, eli saumoihin varmistuspalat ja kaikkien saumojen telaus = valmis ihqu ihana  metallinhohtoinen mekko.

 

 

 

Tällä kertaa opin mm. nämä asiat:

1. Liimat pitää poistaa alustalta aina välittömästi, muuten ne saattavat unohtua ja “joku” onneton länttää lähes valmiin asun niiden päälle. 

2. Maitoliimaa tarttuu erittäin napakasti Lumenen Calcium Power kynsilakkaan.

3. Luulen itsestäni jatkuvasti suuria. Tälläkertaa n. 6 cm liian suuria ympärysmittoja. Toivottavasti ei mene pitkään ennenkuin ymmärrän, että latex ei ihan oikeasti noudata samoja sääntöjä kuin kangasvaatteet.