On se jännittävää, kuinka hyvin nukuttu yö resetoi pään ja aivotkin alkavat jälleen toimimaan. Aamukahvia siemailessa pyörittelin sinkiläpihtejä kädessäni ja tajusin, että olin laittanut rinkulan väärää kappaletta vasten. Ei ihme ettei onnistunut eilen...
Uutta intoa puhkuen jatkoin projektia tässä työjärjestyksessä:
- sinkilät kiinni
- molempien kappaleiden putsaus ruiskuohenteella
- velcrojen liimaus pohjakappeleelle
- ylimääräisten siipaleiden leikkaus päälikappaleesta, samalla mallia muokaten
- negatiivikaavan piirtäminen päälikappaleesta
- molempien kappaleiden putsaus uudelleen
- liima molemmille kappaleille
- päämäärätöntä pyörimistä liiman kuivumista odotellessa
- yhdistäminen
Negatiivikaavaan päädyin siksi, että saan liiman levitettyä pohjakappaleelle siististi. Vaikka kyseessä onkin musta latex, pelkään että ylimääräinen liima keräisi nöyhtää pintaansa. Päälimmäisen kappaleen taustalle liima tulee kauttaaltaan.
Projektista oli lopulta kohtalaisen helppo suoriutua Suurinpana ongelmana oli liiman levittäminen tasaisesti päälikappaleeleen ohuille suiroille, sekä luonnollisesti kappaleiden yhdistäminen nätisti.
Lopputulokseen en ole täysin tyytyväinen, koska siinä on muutamia kupruja ja liimapalleroita osien välissä. Kuitenkin ensimmäiseksi omaksi projektiksi tämä onnistui kohtalaisen hyvin. Taputan itseäni selkään ja tarjoan lasin valkoviiniä, kippis!
Tänään opin monta uutta asiaa: Miten käytän sinkiläpihtejä oikein, perunat eivät ruskistu pannulla jos hella ei ole päällä, pihtien väliin ei kannata jättää ihoa, latex kappale, jolle on liima jo levitettynä, on äärimmäisen kiusallinen käsiteltävä.
Ohessa kuva valmiista tuotteesta ennen putsausta, saumojen rullausta ja kiillotusta.
Kommentit