Vihdoin tuli sopiva hetki jatkaa kaulakorsetin kanssa askartelua. Leikkasin jo aikaisemmin piirtämäni kaavat irti ja piirsin ne mustalle 0.35 latexille muutaman millin saumavaroilla. 

Lisäksi leikkasin n. 15mm leveitä strippejä jokaiseen saumaan sekä paksummasta (0.8) latexista 20mm leveät tukipalat takakappaleille.

 

 

Mietin työjärjestystä ja lopulta tulin siihen tulokseen, että on parempi koota ensin varsinainen korsetti ja tarkistaa mitoitus silläkin uhalla, ettei nyöritysluuppien kiinnitys onnistu.

 

En myöskään halua tästä ensimmäisestä yritelmästä ihan hirveän jäykkää, joten useiden kokeilujen jälkeen päädyin leikkaamaan “luut” notkeasta muovista suunnittelemani synteettisen valaanluun sijaan.

 

Kokoonpano sujui yllättävän helposti. Aikaisemmin vastaavanlaisen projektin valmistumista sivusta seuranneena tiesin, ettei saumoja pidä missään tapauksessa venyttää kun kyseessä on näin pieni mittakaava. Eli käytin vähän enemmän aikaa saumojen asettelemiseen ja sain ne näteiksi ilman venyttämistä.

 

Kun korsetti oli suunnilleen kasassa, pääsin mallaamaan sitä kaulalleni. Istui kuin hansikas, mutta selvästi kaipasi lisää ryhtiä. Seuraava vaihe oli kiinnittää luut ja peittää ne leikkamillani suikaleilla. Päädyin tässäkin hiukan epätavalliseen ratkaisuun ja laitoin luun joka tulee keskelle eteen korsetin päälle, muut takapuolelle. Näin siksi, ettei ole riskiä että kaulaa vasten oleva luu puskee ulos kanavastaan.

 

 

Kun luut olivat paikallaan merkkasin paikat luupeille ja laitoin ne paikalleen. Lyötyäni vasaralla etu- ja keskisormeeni totesin, ettei minulla ole sopivaa työkalua luuppien lyömiseen kiinni, joten tähän kohtaan jää projekti odottamaan seuraavaa vaihetta.

 

 

Ajatuksissa on, että valmiin tuotoksen koristelen vielä “aplikaatioilla”. Ornamenttejä joko punaisella tai sitten samalla sinisellä kuin mekossa.

 

Iloinen yllätys oli, että muovikotelosta leikkaamani “luut” näyttivät tosiaan liimautuvan paikalleen ja jäykkyys on juuri sopiva kaulakorsettiin. Ne antavat nätin ryhdin materiaalille, mutta eivät tunnu lainkaan jäykiltä kaulaa vastaan. Isompaan työhön en lähtisi näitä soveltamaan, mutta juuri tähän tarkoitukseen sopivat kuin nyrkki silmään.

 

Korsetin osaset olivat niin pieniä, että suurin osa tuli jämäpaloista, eli vastaavia voisi jatkossakin tehdä edullisislla kustannuksilla. Saa nähdä, jos hermot menevät totaalisesti noiden luuppien kanssa niin voi jäädä tekemättäkin...